Pioneeriansiomitali on Suomen pioneeriaselajin piirissä tai muutoin sen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä myönnettävä isänmaallisen toiminnan ansiomitali. Sen ovat perustaneet vuonna 1995 Pioneerisäätiö, Pioneeriaselajin Liitto ry ja Helsingin Reserviupseerien Pioneeriosasto ry viimeksi mainitun aloitteesta.

Aloitteen tekijän ekonomi, reservin kapteeni Mikko Heusalan ajatus mitalista perustui neljän vuosikymmenen takaiseen pioneeriristiin, jossa kullanvärinen aselajitunnus on sijoitettu pioneerien lipun värisen mustan ristin päälle. Näin mitalin keskeinen alue on sama kuin pioneeriristissä. Pioneeriansiomitali on metallia ja halkaisijaltaan 33 mm. Hopeoidulla patinoidulla pohjalla, joka kuvaa pioneerien ja rakentajien toimintakenttää, sitä kamaraa, johon miinat kaivetaan tai linnoite louhitaan, on musta risti, jonka keskustan päällä on kullanvärinen 21 mm korkea pioneeriaselajin tunnuskuvio. Siinä lapionterän päällä ovat ristikkäin kirves ja hakku sekä näiden päällä pystyasennossa miekka. Kohokuvioina ovat pohjakentässä ristisakaroiden väleihin sijoitetut kuusenhavukuviot, jotka muistuttavat maanpuolustajan vapaaehtoisesta työstä ja hänen arvokkaimmasta palkinnostaan, havuseppeleestä. Pioneeriansiomitalia kannetaan 33 mm:n levyisessä violetinvärisessä nauhassa, jossa keskiviivan molemmin puolin kulkee harmaa 3 mm:n levyinen juova, jonka etäisyys on 2 mm keskiviivasta. Solki on nauhaan kiinnitettävä kullanvärinen levy, joka on nauhan levyinen ja korkeudeltaan 9 mm. Levyn keskellä on sen korkuinen tyylitelty panssarimiinan kannen muotoinen kuvio. Nauhalaatassa osoittaa myönnetyn soljen laatan keskelle sijoitettu samankokoinen kullanvärinen kuvio. Pioneeriansiomitalia kannetaan nauhassa muiden kunniamerkkien tapaan.

Mitalin myöntää puolustusvoimien pioneeritarkastaja pioneeriansiomitalitoimikunnan esityksestä. Toimikunnan nimeää vuosittain pioneeritarkastaja ja siihen kuuluu edustajat pioneeriaselajista, Pioneerisäätiöstä, Pioneeriaselajin Liitto ry:stä ja Helsingin reserviupseerien Pioneeriosasto ry:stä.